Julkaisin aikaisemmin kuvia olohuoneesta ja toivoittekin, että tekisin enemmän sisustusaiheisia postauksia. Aikaisemmassa postauksessa livahti muutama kuva makuuhuoneesta, mutta tässä vielä päivitettyjä kuvia tämän hetkisestä tilanteesta. Halusin siitä vähän syksyisemmän, joten kokovaalea sai jäädä (ainakin viikoksi).

Halusin rakentaa syksyä varten sellaisen kolon, missä olisi ihana kuunnella sateenropinaa, lueskella kirjoja tai katsoa sitä hyvää Netflixiä. Taisin onnistua siinä aika hyvin, sillä aamuisin tuolta pesästä on aika mahdotonta päästä ylös. Oon myös aina ollut super-huono nukkumaan päikkäreitä, mutta jostain syystä se uni tulee nykyisin aika nopeasti ja parikymmentä minuuttia saattaa helposti muuttua jopa pariksi tunniksi, ups.

Mulle koti on aina ollut tosi tärkeä paikka. Olen vuosien aikana halunnut tehdä jokaisesta kodistani sellaisen, että siellä on rauhoittava ja rentouttava tunnelma. Liian kirkkaat värit eivät ole näin aikuisiällä enää olleet se mun juttu sisustuksessa, vaan mieli ja silmät kaipaa jotain paljon rauhallisempaa. Tämä makuuhuone on mulle sellainen pakopaikka, missä stressi ja päivän askareet unohtuu aika nopeasti.

Kuten arvata saattaa, niin Bali on mun suosikkimatkakohde. Sinne harvoin pääsee, joten oma-Bali piti rakentaa tänne makuuhuoneeseen (olohuoneessa se jo onkin). Ikkunasta katsoessa ei ihan Balilta näytä, mutta onneksi tuolla kolossa voi laittaa silmät kiinni ja haaveilla! 😉

Rentouttavaa maanantai-iltaa teille kaikille!

xo Sar

Kokosin huhtikuun puolessa välissä sellaista omaa, epävirallista, kesän to do -listaa. Tänään palasin tuon kyseisen listan pariin ja huomasin, että olisin saanut ruksata sieltä vain ihan muutaman kohdan. Missä oli se roadtrip Hankoon, kaupunkikierros uudella Jopolla tai edes se kliseinen kesäpiknik siellä Suomenlinnassa? Ei ainakaan mun kesälomassa.

Arkipäivät liitelivät ohitseni täysin samanlaisena. Välillä oli vaikea muistaa oltiinko tiistaissa vai torstaissa, eikä sillä toisaalta ollut edes väliä, missä päivässä mentiin. Välillä oli energiaa tehdä asioita, välillä ei. Viikonloppuisin ajatukset oli helppo unohtaa hetkeksi erilaisilla festareilla tai muissa kesätapahtumissa, kunhan oli paljon ihmisiä ympärillä ja meteliä sen verran, ettei tarvinnut kertoa, mitä mulle kuuluu.
(Ketä muuta ahdistaa lause: ”Mitä sulle kuuluu?”)

Kieltämättä tämä kesä ei ollut lainkaan mun juttu ja olen enemmän kuin iloinen siitä, että sen saa vihdoin jättää taakse. Ehkä avaan syitä myöhemmin, ehkä en. Nyt koen tarpeelliseksi keskittää kaikki ajatukseni ja energiani tulevaan syksyyn, sillä siitä kelasin tehdä kivan.

Olen tosi kiitollinen teille, että olette jaksaneet kulkea mun matkassa mukana, vaikka en ole kovin aktiivisena täällä ollutkaan. Mulla on paljon ideoita varastossa ja palaan halusta päästä höpöttelee niistä teille.

Voimia kaikkien loppuviikkoon.

Ps. Miksi ei-kivoista asioista ylipäätään on niin vaikea puhua ääneen? Nehän ovat osa jokaisen elämää.

Tällaisia kevyitä ajatuksia tähän torstaihin.

xo Sar

Minulta usein kysytään, mikä sävy mulla on hiuksissani. Kommenttien mukaan myös väri vaihtuu niissä parin viikon välein, sillä ne kuulemma näyttävät aina vähän ”eriltä”.

Olen käynyt kampaajalla värjäämässä hiukseni viimeisen kerran ehkä joskus huhtikuussa. Kesä ja aurinko ovat varmasti tehneet näihin tehtävänsä, mutta oikealla hoidolla hiuksista voi saada leikisti kampaajan jälkeiset fiilikset.
Kun mulle värjättiin vaalea tukka, en tiennyt käsitettä hopeashampoo. Oon ollut muutenkin aikoinaan todella laiska hoitamaan hiuksiani, joten vaalean tukan tullen oli skarpattava. Muistan laittaneeni kampaajalle viestiä, miksi nämä hiukset eivät pysy sellaisina kylminä, vaan vaihtavat väriä pesun jälkeen keltaisiksi. Hän kysyi, olenhan muistanut käyttää hopeashampoota, no en tietenkään.

Siitä alkoi mun seikkailu hopeashampoiden matkassa ja kokeiluja matkan varrelle on mahtunut todella paljon. Nyt olen löytänyt vihdoin tuotteet, jotka pitävät ainakin oman tukkani kylmänvaaleana.

Shampoona käytän Cutrinin, Reflection Silver Shampoota, jonka annan vaikuttaa ainakin reippaat kolme minuuttia. Jos lopputuloksesta haluaa vieläkin kylmemmän, vaikutusaika saa olla yli viisi minuuttia.

Hoitoaineena mulla on käytössä BP:n Platinum Mask, jonka annan vaikuttaa myöskin 1-10minuuttia riippuen halutusta lopputuloksesta.

Nämä kaksi tuotetta pitävät siis ainakin itseltäni keltaisuuden poissa, mutta en voi mennä takuuseen siitä, että tämä kombo toimisi kaikilla.

Kosteisiin hiuksiin suihkutan kauttaaltaan Schwarzkopfin, Gliss Balsamspraytä (jonka itseasiassa löysin Betteboxin kautta) ja latvoihin laitan muutaman tipan Maybeautyn Moroccan Miracle hiusseerumia. Näillä tuotteilla en tunne käsitettä ”takut”.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli jotain hyötyä teille vaaleatukkaisille! Painotan vielä, että olen havainnut nämä tuotteet itselleni sopiviksi, mutta en ole todellakaan varma, toimiiko nämä kaikilla.

Tässä ovat siis ne tuotteet, mitä käytän siihen ”sävyyn”, mikä tukassani tällä hetkellä on. Oma tyvikasvu tuo myös oman twistinsä mun hiuksille. Ollut kyllä ihana fiilis, kun ei ole enää tarvinnut parin viikon välein leikkiä väripurkeilla ja huomaan tukkanikin kasvavan nopeammin, vaikka sitä aikonaan hurjasti vaalennettiinkin.

Perjantaina seikkailen pitkästä aikaa kampaajalle, mutta en ole edes täysin varma, tarviiko nämä hiukset enää mitään väriä! 🙂

xo Sar