Mumisin poikaystävälleni ääneen, että nämä matkat ovat välillä blogin kannalta vähän vaikeita, kun ei näistä tule tekstillisesti oikein mitään sisältöä blogiin, kun vain nukutaan, vedellään buffettia ja laitellaan aurinkorasvaa, mutta voin silti elää tän asian kanssa just ja just. Paikat tosin vaihtuvat poolilta biitsille, mutta päivän suurimmat kilometrimäärät tulevat sieltä juoksumatolta.

Meidän matkakohde on tällä kertaa muutenkin sellainen, että koko aika on tarkoitus viettää tässä resortissa. Oon muutaman kerran aikaisemmin ollut kuvausmatkoilla tällaisissa kohteissa, missä hotellialueelta ei poistuta lainkaan ja ajattelin, että ennen kesää tällainen totaalirentoutuminen tekisi hyvää. Tosin tämä resortti on kyllä sen kokoinen, että kartalla saa melkein suunnistaa paikasta A paikkaan B, ja silti eksyy, koska Sara ja sen suunnistustaidot.

Ja hyvää tää loma on tehnytkin. Viikonpäivät unohdin jo heti ensimmäisenä aamuna, kahlaan jo kolmatta kirjaa läpi, pannukakkunutella-kombo piristää kummasti aamuisin, kuntosalilla ei ota päähän sekä täällä ei todellakaan ole mitään asiaa, mistä olisi tarvinnut valittaa. Tai edes motkottaa. Välillä huomaan huutavani kotona pyykkikoneelle, kun se jostain syystä jumahti. Joskus taas näen itseni mölisemässä ovelle, kun se ei auennutkaan vetämällä, vaikka siinä ihan selkeästi luki ”PUSH”. Tai ne kerrat, kun siitä sun lähikaupasta on loppunut se lempparimaku siitä protskuvanukkaasta. Ja ai kamaluus sitä fiilistä, kun siitä parkkihallista ei löytynytkään mieluista parkkipaikkaa ja kävelyyn täytyy uhrata ainakin se neljä minuuttia.

Näinä hetkinä sitä ajattelee, että olenko mä todella ollut tosissani? 😀 Jos(kun) olen, niin nyt teen näissä asioissa totaalimuutoksen, sillä kaikki on enemmän kuin hyvin.

Kuten kuvista huomaatte, valituksen aiheita on jopa Siepin tällä kertaa vaikea keksiä, vaikka mulla vilkas mielikuvitus onkin.

Ihanaa viikkoa teille!

xo Sar

Matkustaessa oon päässyt kokemaan kaikenlaista, mutta kolmen eri check-inin tekeminen eri kentillä ympäri maailmaa oli itsellenikin aika uudenlainen kokemus. Toki välilaskut ovat tuttuja, mutta siis se, että kaikki koneeseen tsekkaukset, laukkujen roudaukset ja turvatarkastukset käydään moneen kertaan läpi, sillä määränpää itse kohteeseen on eri lentoyhtiöiden takana.

Rakastan lentokenttien tunnelmaa, joten olin enemmän kuin fiiliksissä, että sen 12tuntia sai puikkelehtia eri lentokentillä tuoksuttelemassa hajuvesiä(kuitenkaan onnistumatta siinä lopullisessa valinnassa) kuin pakollisen leffamaratonin kanssa asentoa vaihdellen aina neljän minuutin välein lentokoneessa. Iloitsin myös siitä, että ensimmäinen stoppimme oli jo Tukholmassa Originalmålin äärellä. Hamppari, Ropender, lentokentät ja kiireettömyys – nyt oltiin mun onnellisuuskäyrän suurimmilla leveleillä!

Kohteessa ollaan ja fiilis on jotenkin todella hyvä. Siis sellainen, että kaikki vaan on tällä hetkellä tosi hyvin ja edes valituksen aiheita en löydä sitten millään, vaikka kuinka kovasti yritin miettiä. Onnellinen ja hämmentynyt. Hämmentynyt siitä, että mä sain luettua jo ensimmäisen kirjan loppuun ihan omasta halusta ja ilman kenenkään painostusta. Viimeksi näin on tapahtunut ehkä vuosi sitten, ja sitä ennen tuskin koskaan. Ennustan, että vetelen omia maailman ennätyksiä tämän reissun aikana niin aurinkotuolissa kuin kirjoissa.

Lomasta huolimatta ajattelin pitää blogini kuitenkin aktiivisena, joten täältä löytyy nollaantuneen ja stressittömän lomalaisen höpinöitä seuraavan viikon. Varoitan jo valmiiksi, että tulevat päivät saattavat olla yhtä onnellisuuskuplaa!

Rentouttavaa viikonloppua.<3 Jos viikonloppufiilis on näin vapun jälkeen vähän kateissa, niin syökää sipsiä! Siitä tulee aina ihan lauantaiolo.

xo Sar

Miksi musta tuntui siltä, että koko pääsiäinen kesti kesäloman verran? Se vain jatkui ja jatkui. Ei siis ollut yhtään hullumpi ajatus jäädä tänne etelään sen Lapin sijasta.

Poikaystäväni tutustutti minut Heinolaan vuonna 2016. Alkuun olin ehkä vähän skeptinen koko paikasta ja varsinkin siitä, että siellä on kylpylä, jossa mä kuulemma viihtyisin. No, se olikin sitten rakkautta ensisilmäyksellä ja Kumpeli Spa veikin mun sydämeni jo pari vuotta sitten. Perjantaina oli vuorostaan mun vuoro tutustuttaa hyvä ystäväni Heinolan saloihin ja se ei käynytkään ihan käden käänteessä. Kymmenien WhatsApp-viestien jälkeen oltiin kuitenkin ystäväni kanssa onnellisesti ajamassa kohti Kumpelia ja yhden yön irtiottoa Stadin sykkeestä.

Kumpelin nettisivut eivät valitettavasti anna oikeanlaista kuvaa itse paikasta, ja se on sääli, sillä itse paikka on viihtyisä. Tämän takia ystävänikään ei ollut hyppimässä tasajalkaa valkoiseen kiitäjääni, sillä kuvat hieman säikäyttivät. Huoneet ovat vanhoja, mutta erittäin siistejä. Kylpylä on vasta remontoitu ja saunoja siellä on niin paljon, että ihan kiire tulee, jos ne kaikki aikoo illan aikana koluta läpi. Kylpylä sijaitsee rauhallisella paikalla ja sieltä pääseekin suoraan hyppäämään vaikka avantoon, jos haluaa pistää ihan kunnolla ranttaliksi. Me hullaannuttiin tuolla ihan kunnolla, ja löysinkin itseni neljä kertaa avannosta. Relax-huoneessa lämpötuolit, luontomaisema ja tunnelmallinen musiikki vievät sut ihan transsiin, jos maltat pitää puhelimen poissa ja lisätä sen Instagram-kuvan vaikka vasta siellä huoneessa(mä en malttanut). Tämä paikka ei ole niinkään lapsiperheille, vaan enemmänkin aikuisille ihmisille, jotka haluavat rauhallisen irtioton arjesta. Tämä on Järvisydämen kanssa mun lempparikylpylöitä täällä Suomessa.

Kuten kuvasta näkyy, ”dieetti”-sanaa ei tunnettu pääsiäisen aikana. Tosin yhtäkään suklaaamunaa en syönyt, joten annettakoon tuo Ketun ja Kanan aurajuustokana anteeksi.

Perjantai ja lauantai siis nautittiin Kumpelin rauhasta, kunnes olikin aika suunnata takaisin Stadiin. Oltiin ehkä liiankin levänneitä, sillä illalla riitti energiaa vaikka muille jakaa. Käytiin ystävämme tupareissa ja sieltä ilta jatkuikin karaokebaarin kautta Mäkkärin autokaistalle ja sieltä kotiin. Sunnuntaina teki mieli taas saunoa, ja varattiinkin Clarionista huone seuraavaksi yöksi. Se oli puolen tunnin äkkilähtö, mutta täydellinen sellainen.

Eilen kotiin päästyäni siivosin koko kämpän ja katsoin vahingossa koko kauden Au paireja. Kyllä, kaikki yhdeksän jaksoa ja nyt podenkin pientä morkkista siitä, että ahmin kaikki kerralla, enkä säästänyt mitään pahan päivän varalle.

Kyllä se pääsiäinen näköjään toimii ilman tuntureita ja after-skiitäkin, kun käyttää vähän mielikuvitusta. Tosin en ole varma, kuinka paljon mielikuvitusta tuo lauantain karaokebaarin valinta vaatii, Mäkkäristä puhumattakaan.

Parasta tiistaita.

ps. Kumpeli Spa ei ollut maksettu mainos, vaan täysin sydämellä suositeltu paikka teille.

xo Sar