Se paras paikka 13 kesäkuun, 2017

Pienempänä kiersin kirpputorit kaukaa, sillä mielestäni sieltä sai vaan pääkivun. Tämä hassu ajatus on kulkenut mukanani tähän ikään saakka, ja mun kirpputorikäynnit voi laskea yhden käden sormilla. Jotenkin ne kaikki erilaiset hajut ja tuoksut sekoittuvat sellaiseksi sekametelisopaksi, jota on vaikea sisäistää.

En tiedä, mitä mulle on tapahtunut, mutta tämä kaikkea glitteriä ja timantteja rakastava sisustaja on tehnyt täyskäännöksen ja alkanut rakastaa kaikkea vanhaa. Vanhat huonekalut, kuluneet pinnat ja mummolasta löydetyt astiat ovat nykyisin aarteita mulle. Tämän myötä oon löytänyt ihan uuden kirpputorikävijän itsestäni ja voisin viettää tuntikausia haahuillen ja hypistellen erilaisia purnukoita siellä. Viikonloppuna vietettiinkin monta tuntia siskoni kanssa ympäri Helsinkiä kierrellen kirpputoreja. Mikä ihana tunnelma niissä on! Pääkipu ei tosin ole laantunut, mutta ehkä se on vaan kuviteltua. 😉

Kotimme on myös muuttunut tämän villityksen mukana. Tekokukat ovat vaihtuneet oikeisiin kasveihin ja ne ovat myös jollain tsägällä pysyneet hengissäkin(avopuolisoni tosin kastelee ne vähäisetkin tekokukat mun ollessa ulkomailla, sillä niitä on vaikea erottaa, eikä hän halua kasvien kuolevan 😀 <3).

Välillä on tullut itsekin tartuttua maalisiveltimeen, mutta suurin apuni on ollut mun iskä, joka tarttuu mun hulluihinkin ideoihin mukaan, ja tekee mun lähettämistä kuvista konkreettista (vasaraskilssit kun jäi johonkin). Tämä sisustusprosessihan ei ole ikinä valmis, mutta niin kivaa tämä on, ettei se saakaan ikinä valmistua täysin.

Onko teillä antaa hyviä kirpputorivinkkejä? Mielellään sellaisia, missä on vanhoja esineitä ja huonekaluja. Vaatekaapeissa tornit ovat liian korkeat.

xo Sar

Se halloween 29 lokakuun, 2016

Onkos täällä joku muukin syysunilla entä Sieppi?! Mikähän siinä on, että tähän vuodenaikaan pystyy kevyesti vetää vähintään 10tunnin yöunia, ja senkin jälkeen on täysi mahdottomuus nousta sängystä ylös. Ihan hullua, miten paljon pelkästään sää vaikuttaa kroppaan ja mieleen. Mä tosin tällaisena Lapin tyttönä en ehkä oo vielä täysin tottunut siihen, että täällä etelän aurinkorannikoilla talvi on aikalailla sadetta ja pimeyttä. Lunta kovasti toivotaan, mutta silloin, kun sitä tulee, niin sehän tulee aina täysin yllätyksenä ja kukaan ei ole siihen varautunut. Liikenne sekaisin ja elämä on aivan kauheaa. Stadi.

Tänä viikonloppuna vietetään myös halloweeniä. Sehän tarkoittaa myös sitä, ettei oo enää montaa päivää loppiaiseen, kun jengi kantaa jo kuusia ulos ja aloittelee kesäkuntoon 2018 -dieettiä vetämällä viimeisetkin konvehtirasian rippeet kaapin pohjilta pois kiusaamasta. Tänä vuonna mun halloween sujuu rauhallisissa merkeissä, mutta pieneen halloween-fiilikseen oli silti päästävä.

Pitäkää hauska halloween! Ja nätisti sitten!

xo Sar

Ps. Onko teillä jotain postausehdotuksia näihin syksyn pimeisiin iltoihin?