Huomenta sunnuntaityypit. Täällä aamu alkoi pannukakuilla, äänikirjalla ja auringolla. Näin suomalaisena en tietenkään voi pelkästään hehkuttaa tätä aamua, vaan joudun myös kertomaan, että ilmastointilaitteet pauhaavat täällä öisin aivan omassa elementissään ja synnyttävät kurkkukivun sekä aamiainen oli tänäkin aamuna 45minuuttia myöhässä. Selvittiin kuitenkin tästä aamusta.

Sain Instagramiini kommentin, joka kuului about näin: ”Ei taida ainakaan olla mainosmatka, kun noin salainen kohde on.” Salainen? Olen tykittänyt kuvia Instagramiini sen verran paljon, että edes oma äitini ei ole kysynyt matkani aikana, mitä mulle kuuluu, kun on voinut katsoa päiväni minuuttiaikataulun suoraan somesta.

Merkitsen aina kaupalliset yhteistyöt ja sponsoroidut matkat postauksiini ja sellaisia ei ole kuvissani nyt näkynyt. Tarkoitukseni ei ole ollut myöskään ”salata” kohdetta, mutta mulla on itselläni jotenkin kivempi ja vapaampi fiilis matkoilla, kun en kerro sillä hetkellä hotellini nimeä tai sijaintia. Täällä matkaajat ovat varmasti myöskin tunnistaneet kohteen lisäämistäni kuvista. Jos haluaisin jostain syystä salata reissuni täysin, feedistäni ei loogisesti tällöin löytyisi myöskään matkakuvia. Kuvieni takana ei ole siis salarakas, vaan ihana ystäväni Rosanna, joka lähti matkalle mukaan lyhyellä varoitusajalla.❤️

Olen tällä hetkellä siis Balilla. Vietin joulun täällä kolme vuotta sitten ja silloin päätin, että tänne olisi tultava vielä joku kerta uudestaan. Yleensä tykkään enemmän vaihtaa kohteita kuin seikkailla samoissa mestoissa uudelleen, mutta tässä Balissa oli jotain sellaista, mikä veti mua takaisin. Tosin sen voi selittää myös se, että kolmen vuoden takainen reissu oli niin onnistunut kaikin puolin, eikä silloin ehditty ihan kaikkea näkemään, joten halusin päästä vielä kiireettömällä ajalla nauttimaan tästä maasta toistamiseen. Ja kyllä, rakastan tätä paikkaa nyt vielä enemmän.

En ollut vielä joulukuussa varma, että tulenko tekemään tätä matkaa lainkaan. Kaikki oli siis buukattuna ja olin suunnitellut tätä useita kuukausia. Onneksi päätin lähteä, vaikka tästä erilainen matka tulikin. Kaikki majoitukset olen löytänyt Instagramin kautta ja ne ovat varattu useita kuukausia aikaisemmin, koska lyhyellä varoitusajalla näitä paikkoja olisi ollut mahdotonta saada. 

Päivitän someani ahkerasti koko reissun ajan, koska näissä maisemissa kamera on täysin mahdotonta yrittää pitää poissa. Pyrin päivittämään myös blogiani ainakin pari kertaa viikossa, mutta meen täällä aikalailla kuitenkin fiiliksen mukaan. Jostain syystä matkoilla mulla tulee sellainen kirjoitusstoppi päälle ja aivot raksuttelee kaiken maailman muita hassuja ideoita ja unelmia, mitä haluaisin päästä työstämään Suomeen palatessa. Nyt vakavassa harkinnassa ovat niinkin pienet asiat kuin oma sisustusliike ja kahvila. Jep.

Tässä kuitenkin vielä pieni kuvapläjäys paikasta, jossa uuden unelmakartan syntymiseen menee vain muutama hassu päivä:

xo Sar

 

Ennen tätä kirjoitusta palasin tämän vuoden maaliskuussa tehtyyn postaukseen, jossa kävin läpi vuotta 2017. Oli surullista huomata, että tämäkään vuosi ei ollut ihan sellainen, mitä tästä suunnittelin. Kun Bangkokissa tasan vuosi sitten ikimuistoisella dinnerillä kohotin onnellisen maljan(jos toisenkin) uudelle vuodelle 2018, en olisi uskonut, millaisen vuoden joudun käymään läpi.

Havahduin lokakuussa siihen, että en yksinkertaisesti päässyt enää sängystä ylös. Peruin sovittuja tapaamisia sen verran, mitä pystyin ja vetosin kovaan kiireeseen. Kiire minulla olikin, mutta mikään ei kiinnostanut. Halusin olla vaan yksin ja viettää päivät kotona. Ajatus lähikauppaan menemisestäkin ahdisti minua. Huonoimpina päivinä en avannut edes verhoja.

Instagramissani ja iltapäivälehdissä hymyilin, vaikka minuun sattui, koska niin kai kuului tehdä. Olin päättänyt, että olen se vahva tyyppi, joka saa puskea pahan olonsa ulos vain kotona, kun kukaan ei ole näkemässä. Jaksoin sitä hetken, kunnes päästin tunteet valloilleen ihan kunnolla. Saatoin purskahtaa itkuun jopa ruokaostoksilla tai ravintolaillallisilla, koska en pystynyt enää salaamaan huonoa oloa. Ymmärsin, että mitä enemmän toitotin itselleni, että kaikki on hyvin, niin kaikki meni vain huonommaksi. Tiesin vain sen, että jotain oli tehtävä, jos halusin saada oloni paremmaksi.

Olin juuri pakannut elämäni taas kerran laatikoihin ja muuttanut uuteen asuntoon. Luulin naiivisti, että nyt alkaa vihdoin se elämä, joka mulla oli ollut kadoksissa jo hetken. Muuton myötä itselläni alkoi kuitenkin aivan uusi prosessi ja välillä tuntui siltä, etten olisi koko eroprosessia missään vaiheessa käynytkään kunnolla läpi, vaikka kuukaudet ennen sitä olivatkin yhtä helvettiä.

Muutamia viikkoja myöhemmin halusin vain päästä pois. Määränpäällä ei ollut niinkään väliä, kunhan se oli kaukana. Ostin lentoliput ja lähdin Aasiaan. Teki mieli paeta. Pari viikkoa vietin kaukana kotoa aivan yksin. En tainnut puhua reissun aikana muuta kuin työntekijöille, mutta sellaista matkaa toivoinkin. Tunsin pitkästä aikaa, että voin hengittää kunnolla, eikä rinnassa ollut sitä pistävää kipua tai inhottavaa ahdistusta. Olin jopa hetkittäin onnellinen, ja se tuntui vieraalta tunteelta.

Takaisin tullessani aloitin jouluvalmistelut ja tein paljon töitä. Mitä enemmän olin menossa, sitä vähemmän minulla oli aikaa miettiä mitään. Rakastan joulua, enkä halunnut pilata sitä ikävillä ajatuksilla. 

Nyt olen matkalla, jonka buukkasin useita kuukausia sitten ex-poikaystäväni kanssa. Meinasin jättää reissun tekemättä, mutta olin nähnyt paljon vaivaa tämän eteen ja olisi ollut sääli jättää kaikki väliin. 

Kulunut vuosi oli mulle äärettömän raskas ja opettavainen. Vaikka näytin niitä vaikeitakin hetkiä somessa, te pysyitte mukana ja jopa kannustitte minua olemaan avoimempi ja rehellisempi. Olen todella kiitollinen teistä.

Olen onnellinen tällä hetkellä siitä, että vuosi vaihtuu vihdoin ja pääsen jättämään tämän kaiken tuskan taakseni. Ensi vuonna aion kysyä itseltäni, mitä minä haluan tältä vuodelta ja mennä täysillä jokaista unelmaani kohti. Aion antaa ystävilleni aikaa ja vuorostani kuunnella heitä. Yritän etsiä takaisin luottamusta uusia ihmisiä kohtaan sekä löytää takaisin sen Saran, joka olin vuosia sitten. Se huoleton, onnellinen, iloinen ja ennen kaikkea omasta elämästä täysillä nauttiva tyyppi.

Tein viime vuonna lupauksen itselleni, että keskittyisin tänä vuonna itseeni. Sitä lupausta en pitänyt, joten ensi vuonna on vihdoin sen vuoro.

Parasta uutta vuotta teille, lukijat.

Ps. Toivottavasti tekstini jää vaan blogiin, koska tänne se oli ainoastaan tarkoitettu.

Tänään mua hymyilyttää, koska vuosi 2019 otetaan vastaan näissä tunnelmissa:

xo Sar

 

Ajattelin tulla ruksailemaan nopeat kuulumiset ennen nukkumaan menoa. Tänään sain hoidettua viimeiset asiat ennen itse pääpäivää, johon ei ole enää kuin muutama hassu yö(!!).

Joululahjaostosten lomassa kävin myös pikaisesti isommassa ruokakaupassa ja täytyy sanoa, että se vasta olikin mielenkiintoinen esterata. Siellä sai ihan kunnolla puikkelehtia niiden satojen ostoskärryjen seassa toivoen, ettei aiheuttaisi pahempia kolareita ja ikäviä katseita. Siinä, jos jossain kaikkoaa meikäläisenkin joulufiilis – tällaiselle jouluhullulle sekin on näköjään mahdollista!😀 Onnekseni ystäväni vinkkasi minulle muutama päivä sitten palvelusta, jossa äpilla pystyy tekemään ruokaostokset sohvan nurkasta kaikessa rauhassa ja ne tuodaan vielä kotiovelle asti. Kuinka mahtava keksintö varsinkin näin joulun alla! Olin maailman eniten onnellisin, kun en joutunut kauppalistani kanssa pyörimään marketissa tunteja, vaan saan sunnuntaina freshit tuotteet kotiin kannettuna. Sitä paitsi unohdan aina puolet kauppalistastani. Mikähän siinäkin on niin vaikeaa?

Täällä kotona on näyttänyt joululta jo marraskuusta lähtien, mutta en sitten kyllästy millään tähän joulufiilikseen. En malta odottaa, että saan perheeni tänne. En myöskään malta odottaa, millaisen katastrofin saan aikaan kinkun tai elämäni ensimmäisen riisipuuron kanssa. Elämme jännittäviä aikoja!

Ps. Jos teillä on jostain syystä vielä joululahjat hakusessa, niin suosittelen piipahtamaan MIA Design -nimisessä sisustuskaupassa Fredalla. Se on täynnä ihania sisustusjuttuja ja mm. tämä maljakko on sieltä. Siellä on myös erittäin ihana asiakaspalvelu.❤️

Tästä se alkaa.. mun joululoma! Elämän parasta aikaa, eiks niin tyypit!

Ihanaa viikonloppua. En vielä toivottele hyvää joulua, koska se vaatii ihan oman postauksensa.

xo Sar